Markkinointistrategia määrittelee, mihin markkinoinnilla pyritään, kenelle se suunnataan ja millä keinoilla ostajat tavoitetaan. Markkinointisuunnitelma vie strategian käytännön tasolle ja kirjaa, mitä tehdään, missä kanavissa, milloin ja kenen toimesta. Strategian pohjana ovat ostajapersoonat ja asiakaspolku, jotka kertovat, ketkä ostavat ja miten he etenevät tarpeesta päätökseen.
Mikä on markkinointistrategia?
Markkinointistrategia on yrityksen pitkän aikavälin linjaus, jossa asetetaan tavoitteet ja mittarit niiden saavuttamiseen. Siihen kirjataan myös valinnat: mihin asiakaskohderyhmiin keskitytään ja mihin ei, mihin markkinointitoimenpiteisiin budjetista käytetään rahaa ja mitkä sivuutetaan.
Strategian tavoitteet perustuvat yrityksen liiketoiminnan tavoitteisiin. Strategia toimii tiekarttana viesteistä ja kohderyhmistä markkinointikanaviin ja budjetointiin asti, ja jokainen toimenpide voidaan perustella sen avulla. Katso, mitä markkinointi kattaa
Mikä on markkinointisuunnitelma?
Markkinointisuunnitelmaan kirjataan toimenpiteet, joilla strategia toteutetaan, kuten sisällöt, kampanjoiden aikataulut, kanavat, budjetti ja vastuut. Hyvä suunnitelma vastaa ainakin näihin kysymyksiin:
- Mitä konkreettista haluamme saavuttaa? Tavoitteet.
- Ketä haluamme tavoittaa, ja missä he viettävät aikaa? Kohderyhmät ja ostajapersoonat.
- Missä markkinointia tehdään? Kanavat.
- Kuinka paljon rahaa varataan ja miten se jaetaan? Budjetti.
- Milloin kampanjat ja toimenpiteet toteutetaan? Vuosikello.
- Kuka vastaa mistäkin? Henkilöt ja vastuut.
Strategian ja suunnitelman ero
Markkinointistrategia määrittelee ”mitä ja miksi”. Siinä asetetaan pitkäaikaiset tavoitteet ja kohderyhmät sekä valitaan keinot, joilla tavoitteisiin pyritään.
Markkinointisuunnitelma keskittyy kysymyksiin ”miten ja milloin”. Siihen kirjataan konkreettiset toimenpiteet, kampanjat, aikataulut ja budjetit.
Strategia antaa suunnan, ja suunnitelma varmistaa, että päivittäiset toimet vievät sitä kohti. Ilman strategiaa suunnitelma ajautuu irrallisiksi toimenpiteiksi, ja ilman suunnitelmaa strategia jää paperille.
Mitä hyötyä hyvästä strategiasta ja suunnitelmasta on?
| Ilman selkeää strategiaa | Huolellisesti laaditulla strategialla |
|---|---|
| Tavoitteet ovat epäselvät, tekeminen hajanaista | Mitattavat tavoitteet ohjaavat toimintaa |
| Onnistumisia tai parannustarpeita ei tunnisteta | Tuloksia mitataan, analysoidaan ja parannetaan jatkuvasti |
| Resurssit jakautuvat sattumanvaraisesti | Toimenpiteet on suunniteltu ja budjetoitu tarkasti |
| Viestit eivät puhuttele oikeaa yleisöä | Viestit kohdistuvat oikeille ihmisille oikeissa kanavissa |
| Brändi hämmentää eri kanavissa | Brändiviestintä on johdonmukaista kaikkialla |
| Erottautuminen kilpailijoista on epäselvää | Erottautuminen on kirjattu ja tarkoituksellista |
Miten strategian tavoitteet ja mittarit asetetaan?
Liiketoiminnan tavoitteet
Strategia alkaa yrityksen liiketoimintastrategian kirkastamisesta. Tyypillisiä tavoitteita ovat liikevaihdon kasvattaminen, markkinaosuuden laajentaminen, uuden toimipisteen avaaminen tai kannattavuuden parantaminen. Kolmesta viiteen päätavoitetta on hyvä määrä, jotta tekeminen ei hajaannu liikaa.
Markkinoinnin tavoitteet ja mittarit
Liiketoiminnan tavoitteiden pohjalta markkinoinnille asetetaan mitattavat tavoitteet SMART-mallilla: tarkka (Specific), mitattava (Measurable), saavutettava (Achievable), olennainen (Relevant) ja aikaan sidottu (Time bound).
Kuvitteellinen esimerkki. Remonttiyritys haluaa kasvattaa myyntiä 5 miljoonasta 6,5 miljoonaan euroon vuodessa. Keskikauppa on 10 000 euroa, joten lisää tarvitaan 150 kauppaa. Kun yritys tietää, kuinka suuri osa liideistä johtaa kauppaan, se laskee tarvittavan liidimäärän ja asettaa markkinoinnin tavoitteeksi hyvien liidien määrän seuraavan kuuden kuukauden aikana.
Mistä asiakasymmärrys syntyy?
Asiakasymmärrys syntyy ensisijaisesti keskusteluista asiakkaiden kanssa. Tehkää 3-5 asiakashaastattelua useamman kerran vuodessa ja kysykää, miksi he tarvitsivat palvelun, miten he löysivät yrityksenne ja miksi he päätyivät ostamaan. Kokemuksemme mukaan jo muutama haastattelu tuo esiin toistuvat ostosyyt ja sanat, joilla asiakas kuvaa ongelmaansa, ja samat sanat toimivat sellaisenaan mainosten ja verkkosivujen otsikoissa.
Haastatelkaa myös niitä, jotka pyysivät tarjouksen mutta ostivat kilpailijalta. Menetettyjen kauppojen haastattelut ovat usein arvokkaimpia, koska ne kertovat, millä perusteella asiakas valitsi toisen toimittajan ja missä vaiheessa teidän viestinne jäi kilpailijan viestin taakse.
Verkkoanalytiikka sekä CRM- tai verkkokaupan tilausdata täydentävät haastatteluja määrällä. Ne näyttävät, missä vaiheessa ostajat jäävät pois ja mistä kanavasta tulleet ostajat etenevät kauppaan asti. Haastattelu selittää luvut, ja luvut kertovat, kuinka laajasti haastatteluissa kuultu ilmiö koskee koko asiakaskuntaa. Jos yrityksellä on myyjiä tai asiakaspalvelu, myös heidän tuntemansa ostajien toistuvat kysymykset kannattaa kerätä mukaan.
Kenelle markkinointi suunnataan? Ostajapersoona strategian pohjana
Mikä on ostajapersoona?
Ostajapersoona on haastatteluihin ja dataan perustuva kuvaus yrityksen tyypillisestä ostajasta. Se kuvaa ostajan tilanteen ja päätösperusteet niin tarkasti, että viestit ja kanavat voi valita hänen mukaansa, ja se kertoo, missä tilanteessa ostaja alkaa etsiä ratkaisua ja millä perusteella hän valitsee toimittajan.
Kohderyhmä rajaa, keille markkinointi puhuu, esimerkiksi pääkaupunkiseudun omakotitaloasujat. Persoona tarkentaa rajauksen yhdeksi ihmiseksi ja hänen päätökseensä, joten sen pohjalta voi kirjoittaa viestin ja valita kanavan. Strategiassa osa kohderyhmistä rajataan tietoisesti ulkopuolelle.
Kaksi tapaa rakentaa ostajapersoona
Persoonan rakenne riippuu siitä, kuinka paljon harkintaa ostopäätös vaatii. Väärin valittu rakenne tekee persoonasta liian ohuen tai turhan raskaan.
- Demografinen persoona sopii tuotteisiin, joiden hinta on kymmenistä satoihin euroihin ja joiden ostopäätös syntyy nopeasti, esimerkiksi mainoksen perusteella. Persoona kuvaa ikää, asuinpaikkaa, kiinnostuksen kohteita ja kanavia, joista ostaja löytyy, joten se ohjaa ennen kaikkea mainonnan kohdentamista.
- Ostopäätöslähtöinen persoona sopii hankintoihin, joiden hinta on tuhansista satoihin tuhansiin euroihin ja joiden harkinta kestää kuukausia, kuten remontteihin tai yritysten välisiin palveluhankintoihin. Persoona kuvaa ostopäätöksen kulun, joten se ohjaa sisältöjä ja verkkosivujen rakennetta.
Viisi kysymystä ostopäätöksestä
Ostopäätöslähtöisen persoonan pohjana käytämme Buyer Persona Instituten kehystä, jonka Adele Revella on kuvannut kirjassaan Buyer Personas1. Kehys jakaa ostopäätöksen viiteen kysymykseen, joihin vastaukset löytyvät ostajien haastatteluista:
- Mikä käynnistää oston? Tilanne, joka saa ostajan liikkeelle, esimerkiksi hidastunut kasvu tai uusi johto, kertoo, milloin markkinoinnin pitää olla näkyvillä.
- Mitä ostaja tavoittelee? Ostajan oma onnistumisen mittari antaa markkinoinnille lupauksen. Se voi olla ajansäästö tai luku, jonka hän pystyy esittämään johdolle.
- Mikä hidastaa päätöstä? Esteet, kuten aiemmat pettymykset tai vaihtamisen riski, näyttävät, mihin epäilyihin sisällön pitää vastata ennen yhteydenottoa.
- Millä perusteella hän valitsee? Päätöskriteerit kertovat, mitä ostaja vertailee toimittajien välillä, ja niistä selviää, mitä referenssejä ja tietoja verkkosivujen kannattaa näyttää.
- Miten päätös etenee? Päätösprosessi kuvaa, kuka osallistuu päätökseen ja missä järjestyksessä, mikä on B2B-kaupassa usein ratkaisevaa.
Montako persoonaa tarvitaan?
Kokemuksemme mukaan pk-yritykselle riittää 3-5 persoonaa, koska jokainen persoona vaatii omat viestinsä ja sisältönsä. Kuluttaja- ja yrityskauppa tarvitsevat omat persoonansa, koska niiden ostopäätökset etenevät eri tavalla.
Negatiivinen persoona kuvaa asiakkaan, jota yritys ei tavoittele, esimerkiksi pelkkää halvinta hintaa etsivän ostajan. Se auttaa rajaamaan mainonnan kohdennuksia ja sisältöjä, jotta budjetti kohdistuu asiakkaisiin, joiden kanssa kauppa on kannattavaa.
Miten ostajapersoonaa käytetään?
Persoona ohjaa strategian valintoja sekä mainonnassa että sisällöissä. Mainonnassa se kertoo, keitä kohdennuksen pitää tavoittaa ja missä he viettävät aikaa. Verkkosivuilla se ratkaisee, mihin kysymyksiin sivujen pitää vastata ja mitä referenssejä ja tietoja niillä kannattaa näyttää.
Kun persoonia on useampi, jokaiselle kirjataan omat viestit, sisällöt ja kanavat. Jos yrityksellä on myyntiorganisaatio, persoonat kannattaa käydä läpi myös myyjien kanssa, koska he tuntevat ostajien toistuvat kysymykset. Haastattelujen ja verkkoanalytiikan pohjalta me kirjoitamme persoonat muotoon, jota markkinointi ja myynti voivat käyttää suoraan.
Miten ostaja etenee? Asiakaspolku strategian osana
Asiakaspolku kuvaa vaiheet, jotka asiakas käy läpi tarpeen heräämisestä ostopäätökseen ja sen jälkeiseen asiakassuhteeseen. Persoona kertoo, kuka ostaa, ja asiakaspolku kertoo, missä vaiheessa ja millä kysymyksillä hän kohtaa yrityksenne. Strategiassa polun avulla päätetään, mitä sisältöjä tarvitaan ja mihin kanaviin budjetti ohjataan.
Polku jatkuu oston jälkeen, koska tyytyväinen asiakas ostaa uudelleen tai suosittelee yritystä muille. McKinseyn Consumer Decision Journey -malli kuvaa polun kehänä, jossa asiakas palaa käytön jälkeen uuteen ostopäätökseen ja voi lisätä tai karsia vaihtoehtoja kesken vertailun2. Markkinoinnin kannalta malli tarkoittaa, että yritys voi päästä vertailuun mukaan vielä silloin, kun asiakas on jo aloittanut tiedonhaun.
Mitkä ovat asiakaspolun vaiheet ja markkinoinnin tehtävä niissä?
Jaamme polun kuuteen vaiheeseen, jotka sopivat sekä kuluttaja- että yrityskauppaan. Jokaisessa vaiheessa asiakas kysyy eri asioita, joten markkinoinnin viesti ja kanava vaihtuvat polun edetessä.
| Vaihe | Ostajan tilanne | Markkinoinnin tehtävä |
|---|---|---|
| Tarve herää | Asiakas huomaa ongelman tai mahdollisuuden usein jo ennen kuin hän tuntee yhtään ratkaisua. | Tehdä brändistä tuttu, jotta se nousee mieleen, kun tarve muuttuu ajankohtaiseksi. |
| Tiedonhaku | Asiakas etsii vaihtoehtoja hakukoneista ja tekoälyhauista. | Näkyä hauissa, joita asiakas tekee, ja vastata hänen kysymyksiinsä sisällöllä. |
| Vertailu | Asiakas karsii vaihtoehdot muutamaan ja punnitsee niiden hintaa ja referenssejä. | Vastata asiakastarinoilla ja avoimella hintatiedolla kysymyksiin, joita asiakas pohtii ennen yhteydenottoa. |
| Ostopäätös | Asiakas etenee yhteydenotosta tai ostoskorista tilaukseen asti. | Helpottaa tilaukseen pääsyä, koska lomakkeiden ja kassan jokainen ylimääräinen kenttä on kohta, jossa osa ostajista jää pois. |
| Käyttö | Asiakas arvioi, vastasiko kokemus lupausta. | Tukea vaihetta markkinointiautomaation ohjeilla ja lisäpalveluilla, jotka auttavat asiakasta saamaan ostoksesta täyden hyödyn. |
| Paluu ja suosittelu | Tyytyväinen asiakas palaa, kun tarve uusiutuu, ja kertoo kokemuksestaan muille. | Pitää yhteyttä ostojen välillä, jolloin yritys on valmiiksi vertailussa mukana, kun asiakas aloittaa polun uudelleen. |
Miten asiakaspolku etenee B2B-kaupassa?
Yrityskaupassa polku on pidempi, koska ostopäätökseen osallistuu useampi ihminen ja yksittäisen kaupan arvo on suurempi. Gartnerin B2B-ostajatutkimuksen mukaan ostajat käyttävät kaikkien toimittajien tapaamiseen yhteensä vain 17 % ostoharkintaan käyttämästään ajasta3. Loppu ajasta kuluu muun muassa itsenäiseen tiedonhakuun ja sisäisiin keskusteluihin.
Vertailun jälkeen markkinointipäällikkö tai muu valmistelija perustelee valintansa johdolle tai hallitukselle, ja tähän hän tarvitsee materiaalia, jonka voi esittää sellaisenaan. Referenssien ja hintatiedon pitää siksi palvella kahta lukijaa, valmistelijaa ja päättäjää.
Markkinoinnin kannalta B2B-polku tarkoittaa, että sisältö tekee suuren osan myyntityöstä ennen ensimmäistä tapaamista. Mitä paremmin verkkosivut vastaavat ostajan kysymyksiin, sitä vahvemmin yritys on mukana, kun ostaja rajaa vaihtoehtonsa. Katso, miten valitsette markkinointikumppanin
LeaseGreen: kolme ostajaa, kolme reittiä
LeaseGreen suunnittelee ja toteuttaa kiinteistöjen energiaremontteja ja tarjoaa energiajohtamista kiinteistösijoittajille, taloyhtiöille ja teollisuudelle. Aloitimme markkinointistrategiasta ja ostajapersoonista ja kirkastimme työpajoissa kolme kohderyhmää, niiden ostoprosessit ja päätöskriteerit. Kiinteistösijoittaja, taloyhtiö ja teollisuusasiakas ostavat energiatehokkuutta eri syistä, joten yksi viesti tavoittaa heistä korkeintaan yhden.
Kartoituksen pohjalta uudistimme verkkosivuston rakenteen kohderyhmäkohtaiseksi, ja asiakkuudenhallintaan rakensimme kohderyhmäkohtaiset putket ja automatisoidut viestiketjut. Uutiskirjeet kohdentuvat erikseen kullekin ryhmälle, joten jokainen ostaja saa sisältöä, joka vastaa hänen omiin kysymyksiinsä. Lue LeaseGreenin case
Miten erottaudutte kilpailijoista?
Asiakasymmärryksen pohjalta kirjataan, mitkä ovat yrityksen erottautumistekijät kilpailijoihin nähden. Tyypillisiä kilpailutekijöitä ovat nopeus, helppous sekä osaaminen ja laatu. Selvittäkää haastatteluissa, millä perusteella asiakas valitsee teidät kilpailijan sijaan, sillä epäselvä vastaus kertoo, että erottuvuus on vielä rakentamatta ja siitä tulee strategiatyön lähtökohta.
Kun tekijät on tunnistettu, ne kannattaa sanoittaa viesteiksi ja hyödyntää kaikessa markkinointiviestinnässä. Markkinointistrategia kertoo, miten asiakkaat tavoitetaan, ja brändistrategia sen, mitä yritys edustaa, joten ne tukevat toisiaan. Katso, miten brändistrategia laaditaan
Miten asiakasymmärrys siirtyy suunnitelmaan?
Persoonat, asiakaspolku ja erottautumistekijät muodostavat strategian sisällön, ja suunnitelma muuttaa sen tekemiseksi. Persoona ratkaisee, mitä viestitään, ja asiakaspolku ratkaisee, missä vaiheessa viesti kohtaa ostajan. Näiden perusteella päätetään, mitä sisältöjä tuotetaan polun jokaiseen vaiheeseen.
Sisällöt määräävät kanavat, koska sisältö tehdään siellä, missä ostaja kulloinkin liikkuu, esimerkiksi tiedonhakuvaiheessa hauissa ja vertailuvaiheessa referensseissä ja hintatiedossa. Kanavat taas määräävät budjetin ja vuosikellon, joten suunnitelman jokaiselle toimenpiteelle löytyy perustelu strategiasta. Jos jokin toimenpide ei palvele yhtäkään persoonaa tai polun vaihetta, se on ensimmäinen ehdokas, josta voi luopua.
Mistä markkinointisuunnitelma koostuu?
Markkinoinnin kanavat
Valitkaa kanavat sen perusteella, missä kohderyhmänne oikeasti viettää aikaa, ja jättäkää huomiotta, missä kilpailijanne sattuvat olemaan.
- Digitaaliset kanavat: hakukonemarkkinointi (SEO ja Google Ads), sosiaalinen media, sähköpostimarkkinointi ja automaatio, sisältömarkkinointi sekä video- ja vaikuttajamarkkinointi.
- Perinteiset kanavat: printti-, TV- ja radiomainonta sekä ulkomainonta.
- Suorat kanavat: tapahtumamarkkinointi ja suoramarkkinointi.
Budjetointi
Markkinointibudjetin suuruus lähtee tavoitteista: mitä panoksia tarvitaan, jotta niihin päästään. Kokeneen kumppanin näkemys on budjetoinnissa arvokasta, koska toimijalla, joka tekee esimerkiksi Meta-mainontaa useille yrityksille, on vertailutietoa tyypillisestä liidikohtaisesta hinnasta kyseisessä kanavassa. Katso, miten markkinointibudjetti mitoitetaan
Markkinoinnin vuosikello
Merkitkää vuosikelloon myyntikampanjat ja sesongit, digikanavien toimenpiteet, sisältökalenteri, verkkosivujen kehitys sekä tapahtumat ja messut. Vuosikello varmistaa, että markkinointia tehdään systemaattisesti ympäri vuoden.
Henkilöt ja vastuut
Nimetkää jokaiselle toimenpiteelle tekijä ja hyväksyjä sekä yksi henkilö, joka seuraa tuloksia. Selkeä roolitus varmistaa, että kaikki osa-alueet tulevat hoidetuiksi, myös silloin kun osa työstä on ulkopuolisilla kumppaneilla. Kumppanit kuuluvat tiimiin.
Käytännön esimerkki: kuvitteellinen pyöräliike
Liikkeellä on myyntiä sekä verkkokaupassa että kivijalkamyymälässä. Esimerkin luvut ovat kuvitteellisia.
- Tavoitteet: kasvattaa verkkosivujen kävijämäärää 30 % ja verkkokaupan myyntiä 20 % vuodessa, lisätä kivijalkamyymälän asiakaskäyntejä 15 % ja uutiskirjeen tilaajamäärää 15 %.
- Kohderyhmät: ensisijaisesti 25-50-vuotiaat pyöräilyharrastajat ja urheilulliset perheet, toissijaisesti edullisia liikkumisratkaisuja etsivät nuoret aikuiset.
- Kanavat ja sisällöt: hakukoneoptimoidut tuotesivut ja blogiartikkelit, Instagram ja Facebook asiakastarinoineen, YouTube-oppaat, kuukausittainen uutiskirje sekä kevät- ja syyskauden kampanjat.
- Budjetin jakautuminen (esimerkki, 20 000 €): verkkokauppa ja hakukonemainonta saavat suurimman osuuden, ja loput jakautuvat some-sisältöön, kivijalkamyymälän paikalliseen mainontaan ja uutiskirjeisiin.
- Asiakaspolku: tiedonhakuvaiheessa tuotesivut ja oppaat vastaavat ostajan kysymyksiin, vertailuvaiheessa asiakastarinat ja hintatieto, ja oston jälkeen uutiskirje pitää yhteyttä.
- Vastuut: sisällöntuottaja hoitaa blogit ja somen, myymäläpäällikkö paikalliset tapahtumat, asiakaspäällikkö kampanjoiden seurannan ja raportoinnin ja ulkoinen kumppani verkkokaupan analytiikan.
Miten usein strategia ja suunnitelma päivitetään?
Markkinointistrategian peruslinjat tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, ja hyvä kumppani seuraa tuloksia jatkuvasti ja ehdottaa tarkennuksia dataan perustuen. Käytännön suunnitelma kannattaa tehdä noin 3-6 kuukauden jaksoihin, koska trendit ja ostokäyttäytyminen muuttuvat nopeasti. Strategiset linjaukset voivat kattaa 1-3 vuotta, ja toimenpiteet tarkentuvat lyhyemmissä sykleissä.
Tyypilliset haasteet ja miten ne ratkaistaan
- Kohderyhmä ei ole selvillä tai on liian laaja. Jos yritätte puhua kaikille, ette oikeastaan puhu kenellekään. Kiteyttäkää tarkasti, kuka on ihanneasiakkaanne, ja nopein keino on soittaa asiakkaalle ja kysyä suoraan.
- Ette erotu kilpailijoista. Tuokaa esiin yrityksenne persoonallisuus, arvot ja asiakaslupaus. Jos kilpailijat myyvät nopeutta ja edullisuutta, miettikää, mitä lisäarvoa juuri teidän yrityksenne tuo.
- Resurssit eivät riitä. Priorisoikaa kanavat, joissa asiakkaanne oikeasti ovat, ja panostakaa kahteen kanavaan kunnolla sen sijaan, että olisitte kaikkialla pinnallisesti.
- Mittarit puuttuvat tai ovat epämääräisiä. Määrittäkää jokaiselle tavoitteelle mittari ja seuratkaa sitä säännöllisesti. Aloittakaa yksinkertaisista mittareista, kuten verkkosivujen kävijämäärästä ja liidimäärästä. Katso, miten markkinoinnin tulokset mitataan
- Markkinointi tuntuu kuluerältä. Ottakaa käyttöön myynnin ja markkinoinnin yhteisseuranta. Kun markkinoinnin vaikutus myyntiin on näkyvissä, se muuttuu investoinniksi.
- Tulokset eivät näy nopeasti. Markkinointi on investointi, jonka tuotto näkyy pitkällä aikavälillä. Hakukoneoptimointi ja asiakassuhteiden rakentaminen eivät tuota tuloksia viikossa, joten koko strategiaa ei kannata vaihtaa ensimmäisen kampanjan jälkeen.
Kuka laatii strategian ja suunnitelman?
Jos yrityksessä on markkinointijohtaja, hän vastaa prosessista. Jos markkinoinnin ammattilaista ei ole, vetovastuun antaminen ulkoiselle kumppanille on tehokasta, ja ulkopuolinen kumppani tuo mukanaan vertailutietoa eri toimialoilta sekä objektiivisen näkökulman nykyiseen tekemiseen. Itse tehty työ jää helposti nykyisten oletusten vahvistamiseksi. Työhön kannattaa ottaa mukaan yrityksen avaintoiminnoista vastaavat henkilöt: toimitusjohtaja sekä talouden, markkinoinnin, myynnin ja tuotannon vastuuhenkilöt. Katso, miten markkinoinnin ulkoistaminen toimii
WDS:n AI-Markkinointitiimi rakentaa strategian ja suunnitelman osana kumppanuutta, ja sama tiimi vastaa toteutuksesta ja tulosten mittaamisesta. Työ alkaa nykytilan läpikäynnistä ja jatkuu kahdella neljän tunnin työpajalla, joissa päätämme suunnan yhdessä, ja lopuksi käymme suunnitelman läpi tekijöiden kanssa. Markkinointistrategia ja -suunnitelma maksaa 5 900 euroa ja ostajapersoonat 2 000 euroa, ja ne voi tilata erikseen tai yhdessä. AI-Markkinointitiimi alkaa 4 500 eurosta kuukaudessa.
Ensimmäinen askel
Kirjatkaa kolmesta viiteen liiketoiminnan päätavoitetta euroina ja valitkaa kullekin yksi markkinoinnin mittari. Soittakaa sen jälkeen kolmen viimeisimmän menetetyn tarjouksen päättäjille ja kysykää, mitä he vertailivat ja missä vaiheessa he rajasivat teidät pois. Näistä syntyy pohja, jonka päälle strategia ja suunnitelma rakennetaan. Tutustu WDS:n strategiapalveluun
Lähteet
- Revella, A.: Buyer Personas. Wiley, 2015.
- Court, D., Elzinga, D., Mulder, S. & Vetvik, O. J.: The consumer decision journey. McKinsey Quarterly, 2009.
- Gartner: The B2B Buying Journey. gartner.com/en/sales/insights/b2b-buying-journey. Haettu 28.10.2026.
