Tehokas markkinointistrategia ja sen laatiminen

Tiivistelmä

• Markkinointistrategia on yrityksen suunnitelmallinen työkalu, joka ohjaa markkinointitoimet suoraviivaisesti ja tehokkaasti kohti liiketoiminnan tavoitteita.
• Hyvin laaditun strategian avulla markkinoinnin resurssit – aika, raha ja osaaminen – käytetään tehokkaasti ja suunnataan oikein.
• Markkinoinnin kohderyhmät määritellään huolellisesti, jotta viestintä on asiakaslähtöistä, käytössä ovat toimivat markkinointikanavat ja viestintä puhuttelee oikeaa yleisöä.
• Budjetointi ja asiakaspolut pysyvät strategian avulla selkeinä, mikä maksimoi markkinoinnin tuoton ja yhtenäistää brändin viestintää.
• Markkinointistrategiassa määritellään myös, kuinka yritys aikoo erottautuu kilpailijoistaan ja vakuuttaa kohdeyleisönsä.
• Huolellisesti laadittu ja käytännössä toteutettu markkinointistrategia on avain vahvempaan brändiin, systemaattisempaan, asiakaslähtöiseen markkinointiin ja selkeään kilpailuetuun markkinoilla.

Mikä on markkinointistrategia?

Markkinointistrategia on yrityksen kattava, pitkän aikavälin suunnitelma, joka määrittelee, kuinka se aikoo saavuttaa markkinoinnin osalta liiketoiminnalliset tavoitteensa ja miten se aikoo erottautua kilpailijoistaan. Markkinointistrategiassa asetetaan tavoitteet ja mittarit tavoitteiden saavuttamiseen. Markkinointistrategiaan kirjataan myös valintoja – esimerkiksi mihin asiakaskohderyhmiin keskitytään ja mihin ei, tai mihin markkinointitoimenpiteisiin sijoitetaan budjetissa rahaa ja mitkä sivuutetaan.

Markkinointistrategian tavoitteet perustuvat yrityksen liiketoiminnan tavoitteisiin. Strategia toimii yrityksesi tiekarttana ja kompassina markkinoinnin osalta ja varmistaa, että kaikki toimenpiteet ovat harkittuja, perusteltuja ja systemaattisia. Ne vievät yritystä kohti liiketoiminnan tavoitteita.

Hyvin laadittu markkinointistrategia ohjaa kaikkea yrityksen markkinointia – viesteistä ja kohderyhmistä aina markkinointikanaviin ja budjetointiin asti.

Millainen yritys hyötyy markkinointistrategia?

Aloittelevassa yrityksessä markkinointitoiminta on vielä hapuilevaa, ja lähtee kokeiluista. Pikku hiljaa kasvaa ymmärrys markkinoinnin kohderyhmästä – eli mitä yrityksen potentiaaliset asiakkaat haluavat, ja miten heidät saadaan maksaviksi asiakkaiksi. Kun yrityksen liiketoiminta on vakiintunut (liikevaihto noin miljoona euroa), pitkäjänteinen suunnittelu alkaa yleensä olla ajankohtaista. Kun asiakasymmärrystä ja näkemystä yrityksen toimintakentästä on kertynyt ja yrityksen liiketoimintatavoitteet ovat selvillä (esimerkiksi liikevaihdon kasvattaminen), on aika laatia markkinointistrategia.

Keskisuuri yritys, jonka liikevaihto on 2-5 miljoonaa euroa, hyötyy jo huomattavasti huolellisesti laaditusta markkinointistrategiasta. Sillä mitä enemmän markkinointia suunnitellaan (eli tiedetään, mitä tehdään ja miksi), sen enemmän markkinointi-investoinneille saadaan tuottoa. Toisin sanoen mitä suuremmat markkinointi-investoinnit ovat, sitä suuremmat ovat strategisen suunnittelun hyödyt.

Isoissa yrityksissä (liikevaihto yli 4-5 miljoonaa euroa) on jo usein oma päätoiminen markkinointipäällikkö, jolloin yrityksen markkinointistrategiatyö on peruskauraa.

Markkinointistrategian ero markkinointisuunnitelmaan

Yksinkertaistettuna markkinointistrategian ja markkinointisuunnitelman eron voisi muotoilla näin:

Markkinointistrategia määrittelee ”mitä ja miksi.” Strategiassa määritetään pitkäaikaiset markkinoinnin tavoitteet ja kohderyhmät sekä valitaan, millä keinoilla tavoitteisiin pyritään.

Markkinointisuunnitelma keskittyy kysymyksiin ”miten ja milloin”. Suunnitelmaan kirjataan konkreettiset toimenpiteet, kampanjat, aikataulut ja budjetit.

Strategia antaa markkinoinnille suunnan, kun taas suunnitelma auttaa varmistamaan, että päivittäiset toimet vievät kohti strategisia tavoitteita.

Mitä hyötyä yritykselle on hyvästä markkinointistrategiasta?

Mitä suurempi yritys on, sen enemmän se yleensä myös investoi rahaa markkinointiinsa. Kun eurot sijoitetaan markkinointiin strategisesti ja suunnitelmallisesti, ne palaavat tuottoisasti takaisin liiketoimintavoittona.

Esimerkki: Yrityksen markkinoinnista vastaava henkilö saattaa saada päivittäin puhelimitse tarjouksia erilaisista tuotteista ja palveluista, joita voidaan käyttää markkinoinnin työkaluina. Mikäli markkinointistrategiaa ja markkinoinnin johtamista ei ole, hän päättää ostaa sitä ja tätä ja eurot hajautuvat yksittäisiin tuotteisiin tai palveluihin ilman, että ne tukevat toisiaan. Hyvää markkinointistrategiaa noudattaen henkilö kuitenkin pystyy valitsemaan helposti ja tarttuu vain niihin tarjouksiin, jotka tukevat markkinointistrategiassa määriteltyjä markkinointikeinoja.

Seuraava taulukko havainnollistaa markkinointistrategian hyötyjä verrattuna tilanteeseen, jossa selkeää strategiaa ei ole.

Markkinointistrategian laatiminen

Kuka laatii markkinointistrategian?

Mikäli yrityksessä on markkinointijohtaja, hän vastaa markkinointistrategian laatimisen prosessista. Mikäli markkinoinnin ammattilaista ei ole, prosessin vetovastuu on tehokasta antaa ulkoiselle markkinointikumppanille. Markkinointistrategian laatimisessa on syytä olla mukana ne yrityksen henkilöt, jotka vastaavat liiketoiminnan avaintoiminnoista. Näitä ovat esimerkiksi toimitusjohtaja sekä talouden, markkinoinnin, myynnin ja tuotannon tai asiakkuudenhallinnan vastuuhenkilöt.

Esimerkki markkinointistrategiasta

Yksinkertaisimmillaan markkinointistrategian voi tiivistää yhdelle sivulle:

Seuraavaksi tutustumme, millainen prosessi markkinointistrategian laatiminen on.

Markkinointistrategian osa-alueet

Alla on markkinointistrategian keskeiset osa-alueet. Mitä pidemmälle strategian laatiminen etenee, sen enemmän strategia lähestyy markkinointisuunnitelmaa (kohdat 5.-8.), sillä sitä enemmän lähestytään konkreettisen tekemisen tasoa.

Tarkastellaan ensin tarkemmin kohtia 1.-4., jotka varsinainen markkinointistrategia sisältää.

1. Liiketoiminnan tavoitteet

Ensimmäinen askel markkinointistrategian luomisessa on kaivaa esiin yrityksen liiketoimintastrategia. Mikäli liiketoimintastrategian tavoitteet eivät ole kirkkaita, ne on syytä määritellä uudelleen tai tarkentaa. Tyypillisiä tavoitteita ovat  liikevaihdon kasvattaminen, markkinaosuuden laajentaminen tai asiakasmäärien lisääminen, uuden markkinan avaaminen (vaikkapa uusi toimipiste uudelle paikkakunnalle), uuden myyntikanavan (esim. verkkokauppa) avaaminen tai liiketoiminnan kannattavuuden parantaminen. Markkinointistrategia pohjautuu näihin tavoitteisiin, joten ne ovat koko strategian keskiössä. Yleensä kolmesta viiteen päätavoitetta on hyvä määrä, jottei tekeminen hajaannu liikaa.

2. Markkinoinnin tavoitteet ja mittarit – miten ne syntyvät?

Liiketoiminnan tavoitteiden pohjalta asetetaan markkinoinnille selkeät, konkreettiset ja mitattavat tavoitteet. Hyvät tavoitteet syntyvät, kun ne muotoillaan niin kutsutun SMART-mallin kautta. Mallissa

S = Specif (tarkka) – esimerkiksi  liidimäärien kasvatus 50 %

M = Measurable (mitattava) – tavoitteen toteuttamista ja toteutumista voidaan seurata helposti

A = achievable (saavutettava) – tavoite on saavutettavissa esimerkiksi suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin

R = relevant (olennainen) – tavoite on relevantti suhteessa liiketoiminnan tavoitteisiin. Eli tavoitteen saavuttaminen ohjaa kohti liiketoiminnan tavoitteita

T = Time bound (aikaan sidottu) – tavoitejakso on asetettu esimerkiksi puoleksi vuodeksi

Kannattaa siis tarkistaa, täyttyvätkö asetetuissa tavoitteissa nämä kriteerit.

Esimerkki: Yrityksen liiketoimintatavoite on kasvattaa myyntiä 5 miljoonasta 6,5 miljoonaan seuraavan vuoden aikana. Kyseessä voisi olla vaikkapa remonttiyritys, jonka tuotto koostuu keskimäärin 10 000 euron kaupoista. Liiketoiminnan kasvua varten kauppojen määrän pitäisi lisääntyä 150:llä (500:sta 650:een).

Kun lähdetään muotoilemaan strategian tavoite, täytyy ensin ymmärtää, miten yrityksen myynti tapahtuu: myyjät neuvottelevat henkilökohtaisesti asiakkaan kanssa jättämänsä tarjouksen perusteella. Seuraava kysymys on, kuinka nämä myyjien tapaamiset syntyvät. Täyttävätkö potentiaaliset asiakkaat yhteydenottolomakkeen verkkosivuilla, vai onko yrityksellä töissä puhelimitse tapaamisia varaavia myyntityöntekijöitä? Nyt saadaan tavoite markkinointistrategiaan: kasvatetaan myyjille tuotettujen liidien määrää.

Tätä strategian tavoitetta voidaan mitata mittarilla: kuinka paljon hyviä liidejä myyjille tuotetaan esimerkiksi seuraavan 6 kuukauden aikana. Alimittareita voisivat olla: kuinka paljon kasvatetaan verkkosivujen liikennemäärää tai kuinka paljon kasvatetaan markkinointirekisteriä 6 kuukauden aikana. Markkinointistrategiassa tehdään myös valinnat keinoista, joilla tavoitteeseen pyritään – tehdäänkö Googlen hakukonemainontaa, osallistutaanko messuille tai palkataanko yksi henkilö lisää varaamaan asiakastapaamisia myyjille.

3.a Kohderyhmät ja ostajapersoonat

Seuraavaksi strategiaprosessissa analysoidaan, ketkä ovat yrityksesi kohderyhmiä ja määritellään ostajapersoonat. Kohderyhmät voivat vaihdella tuotteesta tai palvelusta riippuen, ja markkinointistrategiassa tulee määritellä, millaisille asiakkaille haluat suunnata markkinointisi. Toisaalta käytännön valintoja helpottaa, mikä strategiassa on myös rajattu jotkin kohderyhmät ulkopuolelle.

Kun ymmärrät yrityksesi kohderyhmiä, ymmärrät, millaisia ihmisiä he ovat, miten he tekevät ostopäätöksiä ja miksi, tai millaista sisältöä he kuluttavat internetissä.  Mikäli strategiatyö halutaan tehdä perusteellisesti ja yrityksen vuotuiset markkinointi-investoinnit ovat useita satoja tuhansia euroja, on toisinaan hyödyllistä saada tämä tieto erillisen, laajan vastaajajoukon markkinatutkimuksen avulla.

Tietoa kohderyhmistä on myös tuhansia asiakaskohtaamisia läpikäyneillä myyjillä. Niinpä varsinkin keskisuurissa yrityksissä myyjiä haastattelemalla saa arvokasta ensikäden tietoa ja ymmärrystä asiakasryhmistä.

Loistava vinkki kohderyhmien ymmärtämiseen on 3 – 5 loppuasiakkaan syvähaastattelu useampi kerta vuodessa: kysy heiltä, miksi he tarvitsivat kyseisen tuotteen tai palvelun, kuinka he törmäsivät yritykseesi ja miksi he päätyivät ostamaan yritykseltäsi. Samantyyppinen haastattelu kannattaa ehdottomasti tehdä myös muutamalle sellaiselle asiakkaalle, jotka esimerkiksi jättivät tarjouspyynnön, mutta eivät koskaan tarttuneet yrityksesi tarjoukseen, vaan ostivat kilpailijaltasi. Näitä haastatteluja kannattaa tehdä monta kertaa vuodessa markkinointistrategian kehittämiseksi.

Myyjien ja loppuasiakkaiden haastattelujen perusteella markkinointistrategiaan muotoillaan konkreettiset hahmotelmat yrityksen tai eri tuotteiden ostajapersoonista. Ostajapersoonat auttavat kohdentamaan markkinoinnin mahdollisimman tarkasti tietynlaiselle ihmisryhmälle. Ostajapersoona kuvaa esimerkiksi, mikä on tyypillisen asiakkaan sukupuoli, ikä, asuinpaikka, koulutustausta, tyypillinen ongelma tai tarve, jonka vuoksi hän on kiinnostunut tuotteestasi tai hänen käyttäytymisensä ostamista ajatellen ( mistä kanavista hän hakee tietoa tai millaisia medioita seuraa).

3.b Erottautumis- ja kilpailutekijät

Asiakasymmärryksen pohjalta on tärkeää pohtia ka kirjata strategiaan, mitkä ovat ne yrityksesi erottautumistekijät kilpailijoihin nähden, jotka saavat asiakkaan valitsemaan juuri sinun yrityksesi. Tätä varten on syytä tehdä vähintään kevyellä otteella kilpailijatutkimusta ja sen perusteella kirkastaa yrityksen erottautumistekijät. Kilpailutekijöitä ovat myös sellaiset erottuvat asiakaslupaukset, jotka kiinnostavat juuri sinun kohderyhmääsi.

Tyypillisesti hyviä kilpailutekijoitä ovat esimerkiksi:

• Nopeus: tuote tai palvelu toimitetaan nopeammin kuin kilpailijoilta
• Helppous: palvelun tai tuotteen ostaminen on tehty asiakkaalle erityisen helpoksi ja se toimitetaan vaikkapa täysin kokonaispalveluna
• Osaaminen ja laatu: palvelu tuotetaan selkeästi kilpailijoita osaavammin ja laadukkaammin tai tuote on kilpailijoiden vastaavaa kestävämpi tai  ekologisempi

Kun tunnistatte yrityksesi kilpailutekijät, ne kannattaa sanoittaa teräviksi viesteiksi ja hyödyntää viestejä yrityksen kaikessa markkinointiviestinnässä.

4. Asiakaspolku ja sisällöt

Markkinointistrategiassa sinun tulee suunnitella ja tietää, millaisia asiakaspolkuja yrityksesi kohderyhmät kulkevat ja millaisia sisältöjä he tarvitsevat ostoprosessin eri vaiheissa. Asiakaspolku alkaa siitä, kun potentiaalinen asiakkaasi tulee tietoiseksi tarpeestaan ja jatkuu vielä ensioston jälkeenkin toivottavasti uusintaostona tai esimerkiksi suositteluna. Markkinoinnin sisältöstrategia keskittyy siihen, mitä sisältöjä tuotetaan ja millaisissa kanavissa ne julkaistaan asiakaspolun eri vaiheissa, jotta potentiaalinen asiakas siirtyy seuraavalle askeleelle kohti ostoa. Kun ymmärrät ja tunnet asiakasryhmäsi, asiakaspolkujen hahmottaminenkin onnistuu vaivattomammin.

Voit lukea lisää, mitä hyötyä asiakaspolun ymmärtämisestä on yrityksesi kasvulle.

Markkinointistrategiasta markkinointisuunnitelmaan

Kun siirrytään suurista linjoista yksityiskohtiin, markkinointistrategia liukuu kohti markkinointisuunnitelmaa. Seuraavat markkinointistrategian osat liittyvät jo kiinteästi markkinointisuunnitelmaan eli käytännön toteuttamiseen.

Kanavat ja budjetti

Käytettävät markkinointikanavat tulee päättää sen mukaan, missä tavoitat parhaiten kohderyhmäsi. Esimerkiksi, kärjistäen, mikäli kohderyhmääsi ovat nuoret, suuntaa markkinoinnin resurssit sosiaaliseen mediaan ja TikTokiin. Mikäli suurin kohderyhmäsi ovat iäkkäämmät ihmiset, parempia valintoja ovat Facebook, perinteisemmät mediat kuten Sanoma tai muut uutismediat sekä vaikkapa messut ja tapahtumat.

Markkinointibudjetti auttaa suuntaamaan eurot määrätietoisesti ennalta määriteltyihin kohteisiin. Budjetointikin lähtee tavoitteista: minkälaisia panoksia tarvitaan, että päästään tavoitteisiin. Budjetoinnissa mahdollisen markkinointikumppanin kokemus ja näkemys on ensiarvoisen tärkeää, koska tällä on kokemusta muista samantyyppisistä yrityksistä ja heidän budjetoinnistaan sekä eri mediakanavien hinnoittelusta. Esimerkiksi Facebook-mainontaa tekevä toimija osaa antaa arvion, mikä on tämän kanavan kautta tehdyn liidin hinta.

Miten syntyy hyvä markkinointibudjetti?

Markkinoinnin vuosikello

Vuosikello on suunnitelma, joka auttaa aikatauluttamaan ja jaksottamaan markkinointitoimenpiteet koko vuoden ajalle. Tämä voi sisältää erilaisia kampanjoita, sesonkimainontaa tai jatkuvaa näkyvyyttä eri kanavissa. Vuosikello auttaa varmistamaan, että markkinointitoimet eivät keskity vain muutamaan kampanjaan, vaan markkinointia tehdään systemaattisesti ympäri vuoden ja yritys on oikeaan aikaan esillä oikeassa paikassa. Ennakoimalla se tehostaa markkinointia käytännön arjessa.

Henkilöt ja vastuut

Markkinointisuunnitelman toteuttaminen vaatii selkeästi määriteltyjä vastuita. Kuka yrityksessäsi vastaa sisällöntuotannosta, kuka hoitaa some-kanavia ja kuka analysoi markkinoinnin tuloksia? Myös ulkopuoliset kumppanit, kuten mainostoimistot tai freelancerit, voivat olla osa markkinointitiimiä. Selkeä roolitus varmistaa, että kaikki osa-alueet tulevat hoidetuksi ja markkinointi etenee suunnitelmien mukaisesti.

Päivitä markkinointistrategiaa ja -suunnitelmaa säännöllisesti

Markkinointistrategia ei ole staattinen dokumentti. On tärkeää, että markkinoinnin tuloksia seurataan ja analysoidaan säännöllisesti ja strategiaa muokataan tarpeen mukaan. Tämä jatkuvan parantamisen periaate auttaa pk-yritystä pysymään kilpailukykyisenä ja reagoimaan nopeasti muutoksiin markkinoilla.

Nykyään elämänrytmi on nopea, ja esimerkiksi trendit tulevat ja menevät lyhyellä syklillä. Aikaisemmin markkinointistrategia saatettiin tehdä monen vuoden aikajänteellä, mutta nykyään se kannattaa laatia noin vuodeksi kerrallaan ja päivittää puolen vuoden välein. Käytännön suunnittelua puolestaan kannattaa tehdä vain noin 3 kuukauden päähän.

Miten hyödynnät markkinointistrategiaa jokapäiväisenä työkaluna?

Markkinointistrategia ohjaa kaikkia yrityksen markkinoinnin ja viestinnän toimenpiteitä kohti asetettuja tavoitteita. Sen ansiosta markkinointityö on johdonmukaista ja tehokasta. Strategia näkyy jokapäiväisessä tekemisessä esimerkiksi

1. tavoitteiden suuntaamisessa. Joka päivä voit kysyä itseltäsi: edistääkö tämä tekeminen tavoitteisiin pääsyä?
2. johdonmukaisessa viestinnässä: Kanavasta (esim. verkkosivut, instagram, uutiskirje, myyntitapaaminen) riippumatta tiedät, millaista brändiääntä tai puhetyyliä käytät.
3. sisältösuunnittelussa: Esimerkiksi hakukoneoptimointi (eli näkyvyys esim. Googlessa) ja ajankohtaiset aiheet pysyvät mukana markkinoinnnissa vuosikellon mukaan.
4. budjetoinnissa ja resursseissa: Raha menee vain harkittuihin ja tavoitteita tukeviin kohteisiin.
5. kohderyhmätuntemuksessa: Tiedät, kenelle teet markkinointia ja missä kanavissa sitä kannattaa tehdä.
6. markkinoinnin automaatiossa: Automaatio perustuu strategian mukaisiin asiakaspolkuihin ja helpottaa päivittäistä viestintää.
7. asiakaspalautteen hyödyntämisessä: Asiakaspalautteet auttavat kehittämään strategiaa ja markkinointia aina vain paremmaksi ja tehokkaammaksi.
8. yhteistyössä osastojen välillä: Markkinoinnin, myynnin ja asiakaspalvelun tiimien yhteistyö helpottuu, sillä kaikki tähtäävät samoihin tavoitteisiin.
9. jatkuvassa kehityksessä: Markkinointistrategia sisältää mittarit tavoitteiden toteutumiselle, joten tekemistä on helppo analysoida vaikka päivittäinen. Niinpä markkinointitiimin on helpompi kehittää toimintaansa ja hienosäätää strategiaa.

Kun markkinointistrategia on muotoiltu riittävän selkeästi ja yksinkertaisesti, se on helppo pitää mielessä päivittäisessä tekemisessä.

Näin selätät tyypilliset haasteet markkinointistrategiaan liittyen

Markkinointistrategiaan liittyvät haasteet ovat usein yllättävän samankaltaisia eri yrityksillä. Tässä on muutamia varsinkin pk-yrityksille yleisiä haasteita sekä ratkaisuehdotukset:

• Markkinoinnin kohderyhmä ei ole selvillä tai on liian laaja. Jos yrität puhua kaikille, et oikeastaan puhu kenellekään. Ratkaisu: Kiteytä tarkkaan, kuka on ihanneasiakkaasi. Missä asiakkaasi viettävät aikaansa ja mikä on heille tärkeää? Nopein ja yksinkertaisin keino saada tämä selville, on soittaa asiakkaalle ja kysyä tältä suoraan. Tämä unohtuu valitettavan usein monelta markkinoijalta.
• Et erotu kilpailijoista. Ratkaisu: Tuo rohkeasti esiin oman yrityksesi persoonallisuus, arvot ja asiakaslupaus. Jos kilpailijat myyvät ”nopeaa ja edullista”, mieti, mitä lisäarvoa juuri sinun yrityksesi tuo.

• Pk-yrityksellä ei ole riittävästi resurssia (aikaa, rahaa ja osaamista) markkinointiin. Ratkaisu: Suunnittele realistinen markkinointibudjetti ja priorisoi ne markkinointikanavat, joissa asiakkaasi ovat. Panosta esimerkiksi kahteen kanavaan, joissa voit olla aktiivinen, sen sijaan että olet mukana kaikkialla pinnallisesti. Mieti myös, kannattaako panostaa omaan markkinointitiimiin, vai olisiko kustannustehokkaampaa ulkoistaa markkinointi.

• Tietoa asiakkaista ja kampanjoiden tuloksista on paljon, mutta sen analysointi jää puolitiehen. Ratkaisu: Aloita tärkeimpien mittarien (KPIt) määrittelystä, kuten verkkosivun kävijämäärä tai konversiot (esimerkiksi liidimäärät). Pidä analysointi yksinkertaisena – seuraa vain niitä mittareita, jotka oikeasti vaikuttavat liiketoiminnan kasvuun.

• Markkinointi ei ole pitkäjänteistä. Strategia voi muuttua usein, kun nopeita tuloksia ei tule. Ratkaisu: Hyväksy, että markkinointi vaatii pitkäjänteisyyttä. Esimerkiksi hakukoneoptimointi ja asiakassuhteiden rakentaminen vievät aikaa. Koko strategiaa ei kannata muuttaa ensimmäisen kampanjan jälkeen – kehitä ja hienosäädä pikkuhiljaa.

• Trendit ja teknologia muuttuvat nopeasti. Uudet työkalut ja alustat ilmestyvät jatkuvasti, ja kaikessa ei voi pysyä mukana. Ratkaisu: Seuraa niitä muutoksia, jotka todella tuovat lisäarvoa omalle kohderyhmällesi, mutta älä yritä hypätä jokaiseen uuteen trendiin. Kääntäen: mieti, mitkä seikat ovat kohderyhmällesi pysyviä ja panosta niihin.

Mikäli tuntuu, että olette yrityksessäsi solmussa haasteiden kanssa, markkinointikumppanin kokemus ja apu voi olla ratkaisu kohti toimivaa, strategista markkinointia.

Markkinoinnin ulkoistamisesta voit lukea artikkelistamme Markkinoinnin ulkoistaminen – 7 vinkkiä onnistuneeseen toteutukseen. Lisää näkökulmaa markkinoinnin johtamiseen saat artikkelista Markkinoinnin johtamisen 8 kulmakiveä.

Mikäli kaipaat apua markkinointistrategian laatimiseen, älä epäröi ottaa yhteyttä markkinoinnin ammattilaisiimme!

Usein kysytyt kysymykset markkinointistrategiasta

1. Mikä on markkinointistrategia?

Markkinointistrategia on yrityksen pitkän aikavälin suunnitelma, johon kirjataan, mitkä ovat markkinoinnin tavoitteet, kuinka yritys aikoo saavuttaa tavoitteensa ja millä mittareilla tavoitteiden saavuttamista seurataan. Markkinoinnin tavoitteet perustuvat aina yrityksen liiketoiminnan tavoitteisiin. Strategiasta käy ilmi myös miten yritys aikoo erottautua kilpailijoistaan. Markkinointistrategiaan kirjataan valintoja – esimerkiksi mihin asiakaskohderyhmiin keskitytään ja mihin ei, tai mihin markkinointitoimenpiteisiin sijoitetaan rahaa budjetissa.

2. Miksi pk-yrityksen kannattaa laatia markkinointistrategia?

Ilman selkeää suunnitelmaa pk-yrityksen markkinointi voi olla tehotonta ja kohdentua väärin. Siihen käytetty raha ei siis välttämättä ole tuottavaa. Markkinointistrategia auttaa suuntaamaan toimenpiteet oikeisiin kohderyhmiin ja varmistaa, että markkinoinnilla on selkeä päämäärä.

3. Mitä markkinointisuunnitelma sisältää?

Markkinointisuunnitelma on suunnitelma siitä, miten yritys tavoittaa ja houkuttelee asiakkaita. Markkinointisuunnitelma määrittelee tarkat käytännön toimet, mitä tehdään ja milloin, jotta markkinointistrategia toteutuu. Se pitää sisällään konkreettiset tavoitteet (esim. myynnin kasvattaminen tai tunnettuuden lisääminen) ja siinä esimerkiksi määritellään, mitä markkinointikanavia käytetään, millaisia kampanjoita toteutetaan ja milloin, ja miten tuloksia mitataan. Hyvä suunnitelma on selkeä, aikataulutettu ja budjetoitu.

4. Kuinka usein markkinointistrategiaa tulisi päivittää?

Markkinointistrategiaa tulisi päivittää vähintään 1-2 kertaa vuodessa tai aina, kun liiketoiminnan tavoitteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Strategiaan liittyvä tarkempi markkinointisuunnitelma kannattaa päivittää vielä useammin, noin 3-6 kuukauden välein.